Lindgård

Orit Tammat Toiminta

Burbackan Skittles

Virallinen nimi Burbackan Skittles, "Tilda" Kasvattaja Burbacka
Rotu & sukupuoli shetlanninponi, tamma Omistaja alina (VRL-14858)
Syntymäaika & ikä 04.01.2021, ikääntyy satunnaisesti Kotitalli Lindgård
Säkäkorkeus 100cm Koulutustaso noviisi, valjakkopainotteinen
Väri & merkit kulomusta Rekisterinumero VH21-017-0066

KTK-II
tavoitteena VVJ-laatuarvostelu

"Pieni ja pippurinen" on usein shetlanninponeihin liitetty klisee, jota meidän Tildamme kyllä rikkoo. Pienihän se on, siitä ei pääse mihinkään, mutta pippurinen? Ei todellakaan. Ennemminkin laiskanpulskea, ylitsevuotavan lempeä, lauhkea ja melkeinpä jo välinpitämätön sille päälle sattuessaan. Tamma ei sano mitään muiden ponien säikkyessä, ei jaksa kauhistua, vaikka päätyisi sinne tänne loikkivan tallikissan ponnahdusalustaksi ja innokas lapsilauma on Tildalle lähinnä tilaisuus lisäherkkuihin, kunhan sulkee korvansa antaen lasten lääppiä itseään niin kauan, kuin se pikkuväkeä jaksaa huvittaa.

Teräshermo vaiko mukavuudenhalussaan täydellisen välinpitämätön, kas siinä pulma.

Oikeastaan Tilda on vähän molempia. Se osaa sulkea korvansa sekä silmänsä kaikelta, mikä sitä mahdollisesti häiritsisi, mutta mille se ei mahda mitään tai ei vain viitsi reagoida. Esimerkiksi madotuksesta tamma ei piittaa yhtään (lääke maistuu pahalta, mistään muusta syötävästä tämä ei kyllä kieltäydy vaan hotkii talliväen eväsbanaanitkin kitusiinsa, jos vain ehtii), muttei silti haraa vastaan. Tilda osaa valita taistelunsa, eikä yleensä jaksa lähteä sotaan; se tietää häviävänsä. Tosin laumahierarkia, lähinnä syömisrauha, on neidille sen verran pyhä asia, että sitä se puolustaa melkoisen kärkkäästi. Ihmisen kanssa Tilda ei kuitenkaan lähde koettamaan onneaan. Tamma onkin näppärä käsitellä, välillä vähän tahmea kävelemään paikasta toiseen tai trailerin lastaussiltaa ylös, mutta kyllä se kävelee. Eikä Tildaa matkustaminen jännitä, se vain olisi ennemmin kotona tai perillä jättäen matkustamisen välistä. Ilmeisesti siirtymävaihe enemmänkin tympii kuin mitään muuta.

Tilda kuitenkin reissaa, pääasiassa valjakkokisoissa, joskus näyttelyissä ja ties missä kaninkastajaisissa. Esiintymiseen Tilda suhtautuu melko intohimoisesti, siitä kun saa melko ylitsevuotavasti kiitosta sekä usein myös ruokapalkkaa. Ruoka onkin melkoisen suuri motivaattori tämän pikkuponin elämässä, sillä ilman sitä se tuskin liikkuisi askeltakaan.
Sillä Tilda on laiska. Ei pidä kuvitella sitä mitenkään reippaaksi, ihan silkasta liikunnan riemusta tarkkuuskokeissa pikkutarkkoja reittejä suorittavaksi miniferrariksi. Ilman kunnon motivaattoria Tilda ei oikeasti tee yhtään mitään. Ensimmäiset treenit olivatkin melko, no, karseat, kun nuori poni pisti maate kärryjen eteen eikä ottanut askeltakaan. Vähitellen hoksasimme, että herkut motivoivat Tildaa kaikkein parhaiten, ja nykyään taskut ovatkin täynnä nameja, joilla saa antaa välittömän kiitoksen heti suorituksen jälkeen. Ilman kiitosta Tilda nimittäin ottaa nokkiinsa eikä seuraavalla kerralla kyllä tee mitään, vaan saattaa laittaa uudestaan maate silkasta mielenosoituksellisuudesta.

Kun palkkauspuoli on kunnossa, Tilda tekee kaiken pyydetyn juuri pyydetyllä voimalla, vauhdilla ja tarkkuudella. Se ei anna itsestään yhtään ylimääräistä askelta tai hikipisaraa, vaan ohjastaja joutuu ihan tosissaan pyytämään ihan kaiken. Tyhmähän se on, joka liikoja rehkii, tuumii Tilda, alisuoriutuessaan onnesta soikeana kokemattomamman ohjastajan treenissä. Tildan kanssa saakin ajaa vähän sillä asenteella, kuin oltaisiin vähintäänkin kotimaan mestaruuksissa, eikä kotitreeneissä tai pienemmissä kisoissa. Tilda osaa kyllä, sille vain pitää tosissaan kertoa, että nyt tehdään eikä vain meinata. Eikä sovi unohtaa sitä kiitosta.


Sukutaulu

i. Huovilan Robocop
KTK-III
ruunikko, 104cm
ii. Hwai Xenomorphic
KTK-III, SHLA-I, VVJ-II, YLA2
voikko, 102cm
iii. Remukylän Vikke   YLA2
iie. Noinan Bailie
ie. Robina v.d. Zanneshof
VIR MVA Ch, KTK-I, SHLA-I, VVJ-I
musta, 92cm
iei. Randon vom Liliebloom   Ch, SHLA-II, YLA2
iee. Remukylän Riina   SHLA-II, YLA2
e. Snilli Kismet
VIR MVA Ch, KTK-I
ruunikko, 104cm
ei. Mangon Citron Sucre
VIR MVA Ch, KTK-II
musta, 104cm
eii. Kullan Leevi
eie. Silkin Ajaton   KTK-III
ee. Wyat Karamel Kitten
KTK-III, SHLA-II, VVJ-I
voikko, 90cm
eei. Casimir v. Hardell   KTK-III, KRJ-I, SHLA-I, VVJ-III
eee. Wyat Kitkat Cupcake   KTK-III

Jälkeläiset

Syntynyt Sukupuoli Nimi Isä
04.03.2022 tamma Bubblicious Lind Fellbury Poppadom

Kilpailukalenteri

Kilpailee porrastetuissa VVJ:n alaisissa kilpailuissa.
Koulutustaso: noviisi
Ominaisuuspisteitä 1417.5
kuuliaisuus ja luonne: 714.01
tarkkuus ja ketteryys: 703.49

18.09.2021 päiväkirjamerkintä- kirjoittaja Bella

Olin enemmän kuin innoissani, kun saavuin Lindgårdiin, jonka poneista saisin luvan kanssa liikuttaa Tilda-nimistä tammaa. En ollut pitkään aikaan päässyt ponien kanssa tekemään mitään kunnolla, joten olin todella otettu tilaisuudesta. Enkä voinut kuin hymyillä tyhmänä, kun katsahdin karsinassa olevaa mustanpäistärikköä pikkutammaa. Se oli kertakaikkisen suloinen ilmestys.

Hain Tildalle ajotavarat sekä hoitotarvikkeet, sillä suunnitelmissa oli mennä syksyiselle ajoretkelle. Ponitammaa ei hirveästi toimintani tainnut kiinnostaa, sillä taskuni tutkittuaan se oli vain huokaissut pettyneenä ja sulkeutunut omaan maailmaansa. Harjasin Tildaa ja hetken ihmeteltyäni tyydyin hymähtämään hämmentyneenä - poni vaikutti olevan rikki. Se mitä itselläni oli kokemusta shetlanninponitammoista, ei aivan vastannut Tildaa. Tamma kökötti paikallaan hoidettavana ja se oli samaan aikaan ihastuttavaa sekä outoa.

Ajokamppeita laittaessani poni tuntui heräävän horroksestaan, mutta ei yrittänyt purra tai potkia. Hämmennys oli hetken pinnassa, mutta omalla tavallaan se sai myös ajattelemaan, että omissa poneissani saattoi olla ollut vikaa. Viimeisen remmin kiinnitettyäni otin ohjista kiinni aikomuksenani taluttaa poni ulos. Hämmennys oli kuitenkin aito, kun tajusin, ettei ponitamma aio hievahtaakkaan. Tilda katseli mua otsatukkansa alta ja pönkitti kuin kivi paikallaan. Maiskutin, käskin ja kokeilinpa komentaakin, mutta poni ei vain liikahtanut. Lopulta taisin jopa anella sitä hieman - vaikka en mä sitä myönnä. Joku ohitse kulkeva tallityttö sitten vihjaisi, että se on tottunut saamaan tässä kohtaa herkun. Ja kas kummaa, pienen leipäpalan jälkeen me päästiin ulos tallista.

Edelleen hämmentyneenä - ja vähän nolostuneena - pääsin lähtemään kärrylenkille Tildan kanssa. Köpöteltiin rauhaksiin metsäteitä pitkin ja nautittiin syksyisestä säästä. Jotenkin kuvittelin, että ponitamma ei kyllä olisikaan suostunut menemään kovin reippaasti ilman lahjontaa. Mutta ei meillä kiire ollutkaan, joten en viitsinyt koittaa onneani. Ravailtiin vähän pätkiä ja huomasin myös sen, että kehut vastasivat melkein herkkupalaa ponille. Tyytyväisesti se pärskähteli, kun kehuin sitä ääneen hyvästä ravipätkästä.

Tallille takaisin saavuttuamme annoin kärryiltä noustuani ponille kiitokseksi pienen leivänpalan - tiesin sen odottavan sitä tällä kertaa. Tallissa riisuin siltä kamppeet ja kehuin sitä harjauksen ohessa. Kaivelin vielä tallikassistani pari leivänpalaa, jotta varmistin tamman saavan hyvän mielikuvan itsestäni - mistä sitä tietää, vaikka pääsisin vielä uudestaankin liikuttamaan suloista Tildaa. Ensi kerralla myös tietäisi varautua useamman herkkupalan kanssa lahjomista varten.

Kuvan © scirlin, luonteen © Lissu T.
webdesign © Cery 2020 | Tämä on virtuaalitalli/virtuaalihevonen