Quinley vd Elixir

ii. Brio la Vón on saavuttanut monia hyviä tuloksia. Asuessaan vielä Saksassa orin parhaimmaksi suoritukseksi merkittiin MM-esteratsastuksen voitto. Myöhemmin komea musta 169 cm korkea Brio la Vón muutti Yhdysvaltoihin, jossa se kilpaili vielä hetken 160 cm tasolla hyvin tuloksin. Hyvän luonteen omaava Brio la Vón kantakirjattiin vuonna 2014, jolloin sen varsinainen jalostusura saattoi alkaa. Orilla oli jonkin verran kysyntää ja lopulta se jätti jälkeensä yhteensä kolmetoista varsaa, joista useimmat ovat menestyneet varsinkin esteratsastuksen puolella. Brio la Vónin varsojen emiksi valittiin myös hyvin kouluradoilla pärjänneitä hevosia, jolloin saattoi syntyä laadukkaita kenttäkoneita.

iii. Dela Vega oli monitoimihevonen, joka kilpaili hehkeimmällä kaudellaan rataesteillä tasolla 150 cm. Kuitenkin esteura päättyi loukkaantumiseen, jonka jälkeen orilla oli pitkä sairasloma. Takajalan parannuttua hieman parempaan kuntoon Dela Vegalla kilpailtiin helpoissa koululuokissa, kunnes selvisi ettei jalka kestä enää minkäänlaista rasitusta ja Dela Vegan piti jäädä sairaseläkkeelle. Eläkkeelle päästyään oria alettiin heti käyttämäämään jalostuksessa, varsat myytiin asiallisen oloisille ostajille. Useat varsat pärjäsivät hyvin rataesteillä, jokunen myös koulupuolella ja näyttelyissä.

iie. Sorryer oli koulupainoitteinen tamma, joka kilpaili tavoitteellisesti Grand Prix -tasolla asti, kuitenkin tasoa hieman hellitettiin ja tamma siirtyi kokonaan Intermediate I -tasolle. Sorryer oli aikansa yksi hienoimman ulkomuodon omistamista hevosista, sen siro pää ja veikeä ilme hurmasi kaikki. Sorryer oli luonteeltaan nöyrä, mutta tarpeen tullessa myös hyvin tulinen, sitä muistellaan usein "estehevosena", sillä kerran Grand Prix -tason koulukilpailuissa se pelästyi jotain, tiputti ratsastajansa ja hyppäsi kouluaitojen yli. Pitkän kouluratsastusuran jälkeen tamma siirtyi eläkkeelle, jonka aikana se sai vielä kaksi varsaa sukua jatkamaan. Mainion siron rakenteensa puolesta Sorryeria käyettiin myös estejalostukseen.

ie. Nefertiti kiersi ympäri eurooppaa kilpailuissa. Tamma kilpaili lähinnä ainoastaan esteratsastuksessa. Suurimmaksi saavutukseksi nousi Olympiapronssi vuonna 2010. Nefertiti oli kaunis siro, 169 cm korkea kimo hannovertamma. Sen luonne oli sopivan tulinen, tammamaisena se ei pitänyt turhasta seisoskelusta, eikä juurikaan nauttinut rapsutuksista tai muusta hipelöinnistä. Tamma toi maailmaan lopulta kolme jälkeläistä, joista jokainen on menestynyt mukavasti erityisesti esteratsastuksessa.

iei. KingJames menestyi lähes räjähdysmäisesti esteratsastuksessa. Sen parhaimmiksi saavutuksiksi tulivat lopulta World Cupin voitto ja useat sijoitukset MM-tasolla. KingJames kilpaili World Cupeissa useaan eri otteiseen, mutta lopulta se saavutti hakemansa voiton. Ori oli kaikkien suosiossa ja lähes kaikki hevoskasvattajat halusivat siitä jälkeläisen, lopulta KingJames astui yhteensä kaksikymmentäkaksi tammaa, lähes kaikki varsat menestyivät myös hyvin. Ori oli aikansa suurin nimi, kaikki halusivat voittaa sen.

iee. Magic Slyer kilpaili kenttäratsastuksessa saavutuksellisesti, kapasiteettiä ei kuitenkaan löytynyt tarpeeksi pitkälle, jolloin Magic Slyer siirtyi pelkän esteratsastuksen pariin. Estekilpailuissa 160cm tasolla Magic Slyer kiersi jonkinverran, saaden hyviä tuloksia. Lopulta kimo hannovertamma muutti Suomesta Saksaan, seuraten parempia mahdollisuuksia kilpailu-uralle. Magic Slyerin kilpaura kuitenkin päättyi jälleen kapasiteetin puuttumiseen ja tamma siirtyi kokonaan jalostuskäyttöön. Magic Slyer astutettiin vain sellaisilla oreilla, joilla oli melko tulinen luonne ja tarpeeksi päättäväisyyttä kilpakentille.

ei. König II on mukiinmenevä tummanpunaruunikko ori, joka on asunut kaksivuotiaasta asti Hollannissa samalla tallilla. Käytökseltään hevonen on oriksi selväpäinen tapaus, vaikka luonteesta löytyykin ripaus isältä perittyä sisukkuutta. Perushyvän luonteen sekä atleettisen ja lihaksikkaan ukomuodon lisäksi tältä löytyy lennokkaat askeleet, ketterä hyppytekniikka sekä työskentelyintoa vaikka muille jakaa. Näiden eväiden avulla ori onkin menestynyt hyvin Euroopan esteradoilla 160cm:n luokkiin asti. Nykyään König II on jäänyt jo eläkkeelle aktiivisesta kilpakäytöstä, mutta toimiis siitosorina sekä aloittelevien kilparatsastajien opetusmestarina kotitallillaan.

eii. Uljaalla ulkonäöllään monia hätkähdyttävä König on tunnettu nimi kansainvälisillä kilparadoilla. Ori kasvoi 4-vuotiaaksi asti Alankomaissa, josta kilparatsastaja osti sen omalle tallilleen Saksaan. Ja hyvän päätöksenhän tämä teki: jo ensimmäisten kilpailuiden jälkeen oli selvää, että hevonen menestyisi vielä hyvin. Taidoista huolimatta ei Königiä kuitenkaan ole siunattu mitä parhaimmalla luonteella. Tuittupäinen ja lujatahtoinen ori tietää oman arvonsa, ja arkisienkin asioiden parissa joutuu joskus vääntämään rautalangasta. Varsinaisessa aktiivisessa jalostuskäytössä hevonen ei ole ollut, mutta kyllä sitä säännöllisen epäsäännöllisesti siihenkin käytetään.

eie. Alunperin Ava van Lauwer ostettiin hevosia harrastavan perheen yhteiseksi projektiksi. Temperamenttisesta ja kipakkaluonteisesta tammasta kuoriutui muutaman vuoden aikajanalla todella taitava esteratsu, ja perheen 17-vuotias tyttö alkoi kilpailemaan Avaksi kutsutun hevosen kanssa voittaen luokkia toisensa jälkeen. Pari alkoi saada enemmän julkisuutta, ja kovan työskentelyn tuloksena he pääsivät kilpailemaan muutamiin kansainvälisiinkin luokkiin. Lysti loppui kuitenkin lyhyeen, kun valmennuksessa pahan kaatumisen seurauksena Ava rupesi kärsimään jalkavammasta, joka esti kilparadoille palaamisen. Vahvan tunnesiteen takia ei perhe kuitenkaan raaskinut luopua tammasta, ja päätti teettää sillä ainakin muutaman varsan sen sijaan.

ee. Walhalla Bay syntyi Alankomaiden rajalle suureen siittolaan, josta se myytiin kaksivuotiaana samaisessa maassa sijaitsevaan pienemmän skaalan talliin. Kyseisellä tallilla Hallaksi kutsuttu tamma ratsukoulutettiin, ja siellä se asuu edelleen. Luonteeltaan tummanruunikko on kaikinpuolin ihanteellinen, avoin ja ihmisystävällinen tapaus. Ratsupuolella Walhalla ei hyvästä suvusta huolimatta ole kuitenkaan mitä lahjakkain. Toki tamman kanssa on kilpailtukin jonkun verran, mutta kapasiteetti ei riittänyt onnistuneisiin ratoihin kuin 140cm:n luokissa. Tästä huolimatta hevosen hyviä luonteenpiirteitä haluttiin välittää eteenpäin uusille sukupolville, ja tamma on jättänyt jälkeensä jo monia hienoja jälkeläisiä.

eei. Luonteeltaan hieman ylienergistä ja touhukasta Westfordia voisi kuvailla keskivertohevoseksi. Isohko, 170cm korkea musta ori oli ulkonäöltään peruslihaksikas ja virtaviivainen tapaus. Tuttujen kesken Fordiksi kutsutun hevosen vahvin puoli kilparadoilla oli ehdottomasti nopeus. Hieman tohelo Fordi saattoi tosin olla, ja jos ratsastaja ei ohjannut oria huolellisesti koko radan ajan saattoi puomeja kolahdella maan tasalle. Kilpailuvuosiensa aikana ori menestyi ihan kiitettävästi esteradoilla, mutta vaativimpien tasojen radoille ei kapasiteetti kuitenkaan ihan yltänyt. Fordi otettiin myös hiljaiseen jalostuskäyttöön, mutta ehti jättää jälkeensä vain muutaman varsan ennen kuin menehtyi luonnollisista syistä jo 16-vuotiaana.

eee. Pienelle maalaistallille syntynyt Bellini FSS oli 165cm korkea rautias tamma. Luonteeltaan Bellini oli aika lauhkea tapaus, vaikka oli tälläkin tammalla satunnaiset diivailuhetkensä. Esteratsastus oli Bellinin lempipuuhaa, ja vaikkei omistajalla ollut resursseja viedä hevosta kilparadoille osoitti se kuitenkin kotikentällä treenatessa olevansa taitava hyppääjä. Belliniä käytettiinkin pääasiassa siitostammana, ja joskus omistaja myös liisasi tammaa. Rautias jätti jälkeensä yhteensä kahdeksan varsaa, ja lopetettiin ähkyn takia 21 ikävuoden jälkeen.

Isän puolen sukuselvitys © Viixi, emän puolen © Theo

08.03.2023 estevalmennus - valmentajana maura

Lindgårdin päivän toinen valmennettava oli kaunis kimo estetamma Leeni. Koska talvikausi on parasta aikaa treenata voimaa tulevaa kisakautta ajatellen, olin suunnitellut päivän estevalmennuksen teemaksi jumppasarjan. Rakensin maneesiin seitsemän esteen jumppasarjan, joka sisälsi sekä pystyjä, yhden okserin, sekä muutaman välipuomin. Esteiden välit oli joko yhden askeleen välejä, tai lyhyt innariväli ilman erillistä laukka-askelta. Tällä tehtävällä saataisiin erityisesti takapäälle hyvää treeniä. Ja lisäksi ilmeisesti hieman mukavuudenhaluinen ja laiskahko tamma heräilemään.

Ratsukko sai verrytellä itsenäisesti, jonka jälkeen tultiin muutama laukkapuomi suoralla uralla. "Se vähän nukkuu, yritä hieman tsempata sitä olemaan reippaampi!" Pidensin hieman laukkapuomien välejä, jotta tamma joutuisi oikeasti heräämään ja vähän venyttämään askelta. Varsinainen treeni aloitettiin tulemalla linjaa ensin pieninä kavaletteina, jotta saatiin askelvälit sopimaan kerralla oikeaksi. Askelvälit näyttivät hyviltä, joten nostin esteitä hieman isommaksi. Aloitettiin kuitenkin maltillisella korkeudella, jotta tamma vertyisi hyvin ennen isompia hyppyjä. "Näihin väleihin se joutuu nyt kyllä oikeasti etenemään ja venymään, muuten se menee sekaan. Eli nyt hyvä tsemppi päälle!"

Muutaman matalemman kierroksen jälkeen nostin esteitä taas korkeammaksi, linjan korkeimman okserin ollessa tällä hetkellä 130cm korkeudella. "Nythän se näyttää olevan jo vähän enemmän hereillä. Se on kyllä hassu, kun tuntuu, että se saattaa ihan kesken kaiken vain vaipua omiin ajatuksiinsa." Ensimmäisellä kierroksella esteiden korkeus tuntui hieman yllättävän Leenin, ja se joutuikin hieman kiipeämään muutamasta esteestä yli erityisesti askeleen välien jäätyä hieman pitkiksi. Seuraavalle kierrokselle Leeni tsemppasi kivasti, ja kaikki hypyt olivat kauniita ja teräviä.

"Otetaanko vielä yks kierros maksimikorkeudessa?" En saanut vastaväitteitä, joten nostin okseria muutaman reiän ylemmäs, sekä pystyjä myös hieman ylemmäksi. Korkein este taisi olla 150cm, pystyjen ollessa hieman matalampia. Leeni tuntui tajuavan, että se on nyt kaikki tai ei mitään, ja tuli terävästi linjalle sisään. Jokainen hyppy oli terävä ja napakka, eikä se tehnyt yhtään askelvirhettä.

"Jes, tähän onkin hyvä lopettaa!" Leenin kroppa alkoi olla jo töitä tehneen näköinen, joten viimeiseen onnistuneesen kierrokseen oli hyvä lopettaa päivän treeni kaikkien osapuolten vaikuttaessa hyvin tyytyväiseltä tekemisiinsä.

17.09.2020 irtohypytys - kirjoittaja Minni

Saapuessani Lindgårdiin en voinut olla kuin ihastelematta tiloja. Vaikka talli ei ollut kaukana omalta talliltamme, tuntui silti kuin olisi omalla tavallaan ihan jossain omassa maailmassaan. Noustessani autosta Alina olikin minua vastassa tallipihalla ja nainen tarjosi minulle pikaisen kierroksen tiluksilla, ennen kuin siirryimme talliin, jossa Leeniksi esitelty tamma oli jo odottamassa meitä.

Juttelimme hetken tammasta samalla kun loimme toimintasuunnitelmaamme. Lopulta naksautin kypäräni roikkumaan Leenin loimitelineestä ja suuntasimme yhdessä tuumin maneesiin rakentamaan irtohypytyskujaa. Kujan ollessa kasattuna palasimme takaisin talliin, jossa hoidimme yhdessä tuumin Leenin valmiiksi jutellen samalla ratsastuksesta ja estehevosista. Alinan taluttaessa Leeniä maneesiin sovimme että toisin tammaa kujalle niin naisella olisi parempi mahdollisuus nähdä tamman hyppy ja kapasiteetti.

Pari ensimmäistä kierrosta Leeni oli ihan rauhassa ja se ehkä hieman vain ennemminkin ihmetteli mitä oli tapahtumassa, ennen kuin se keksi homman idean ja sen jälkeen tamman tuominen kujalle alkoikin olemaan hieman vaativampaa. Onneksi Leeni kuunteli pidätteitäni hyvin, joten sain pidettyä tamman aisoissa samalla kun Alina nosteli esteitä aina parin kierroksen välein.

Mitä korkeammalle esteet nousivat, sitä paremmin Leeni tuntui hyppäävän kierros kierrokselta ja lopulta esteet olivatkin noin 80 cm korkeudella. Tässä kohtaa tammasta alkoi näkymään jo pieni väsymys joten päätimme yhdessä tuumin lopettaa hyvään kierrokseen, sillä ei olisi mitään järkeä viedä tammaa liian väsyneeksi, jolloin hommasta ei tulisi enään mitään. Talutellessani Leeniä loppukäyntien merkeissä sai Alina samalla siivota puomit ja kannattimet paikoilleen ennen kuin palasimme takaisin talliin ja hoidimme Leenin vielä kerran yhdessä tuumin pois, ennen kuin tamma pääsi takaisin ulos ja itse kiitin Alinaa mahdollisuudesta tulla auttamaan tamman kanssa ja toivotin tuolle ja Leenille onnea tulevaan.